TL;DR
Liidien generointi B2B-markkinoinnissa ei ole “kampanja”. Se on osa kokonaista pelikirjaa.
Ja jos pelaat liidigenerointipeliä vieläkin kuin vuonna 2016, eli “tehdään yksi opas, ajetaan ländärille vähän liikennettä ja odotetaan, että myynti kiittää”, niin minulla on sekä hyviä että huonoja uutisia.
Huono uutinen: peli on muuttunut.
Hyvä uutinen: jos hyväksyt sen, että maailma on muuttunut (kuomaseni), sinulla on kilpailuetu, jota yllättävän harva Suomessa oikeasti hyödyntää.
B2B-ostaminen on pitkä, hidas, epälineaarinen ja porukalla tehty päätös. Keskimäärin ostoprosessi kestää noin 200 päivää. Keskimäärin tarvitaan 62 kontaktipistettä ennen kuin kauppa syntyy. Ja ostoprosessissa on mukana koko ajan enemmän päättäjiä ja vaikuttajia. Tämä tarkoittaa yhtä asiaa:
Liidien generointi ei ole yksittäinen temppu.
Ja tämä järjestelmä rakentuu neljästä isosta palikasta:
Käydään nämä läpi niin, että tästä jää käteen muutakin kuin hyvä fiilis.
B2B-markkinoinnin yksi parhaista puolista on se, että me oikeasti tiedetään ketkä voivat ostaa.
Tämä on aivan eri maailma kuin B2C, jossa ammutaan enemmän tai vähemmän isolla haulikolla ja toivotaan osumia.
Mutta tässä tulee se klassinen kompastuskivi:
Moni tietää kohderyhmänsä, mutta kohderyhmä ei elä missään järjestelmässä.
Jos haluat tehdä liidien generointia, CRM:stä pitää löytyä vähintään nämä kaksi listaa:
Kun nämä ovat kunnossa, tapahtuu jotain maagista:
Sinun ei tarvitse markkinoida “kaikille”.
Sinun tarvitsee markkinoida vain näille. Ja that’s it.
Tässä kohtaa astuu kuvaan se oikea B2B-ase: ABM-ajattelu (Account Based Marketing). Eli markkinointi, myynti ja sisältö kohdistetaan nimetyille tileille ja rooleille.
B2B-markkinointia pystytään kohdentamaan todella tarkasti. Pelottavan tarkasti.
Mutta vain, jos sinulla on kunnollinen yritys- ja päättäjälista.
Moni puhuu sisältömarkkinoinnista kuin se olisi somehössötystä. Että “tehdään vähän postauksia, ollaan läsnä ja rakennetaan brändiä”.
Ei.
B2B-sisältömarkkinointi on käytännössä tätä:
Asiakas kokee ostamisen riskinä. Sinun tehtäväsi on asiantuntijuudella ja luotettavuudella poistaa riskit.
Ja tämä on erityisen totta asiantuntijaorganisaatioissa, joissa myydään osaamista, ei laatikkoa hyllystä. Ja vaikka myytäisiinkin laatikkoa hyllystä, silloinkin asiakas arvostaa luotettavuutta ja asiantuntijuutta.
Päättäjä miettii usein ihan aiheesta:
“Mistä minä tiedän, että nämä varmasti osaavat asiansa?”
“Entä jos tämä menee pieleen ja minä joudun selittelemään hallitukselle?”
“Miksi valitsisin juuri teidät?”
Siksi sisältö ei saa olla ympäripyöreää. Sen pitää olla käytännönläheistä, konkreettista ja kyllä: niin hyvää, että asiakas voisi teoriassa ratkaista ongelman itse.
Mutta koska ihmiset ovat kiireisiä, ja koska moni ei halua ottaa riskiä itse säätämällä, käy yleensä niin hullusti, että halutaan ostaa ratkaisu ulkopuolelta.
Osaavalta ja luotettavalta porukalta, joka on turvallinen valinta.
Blogi(kaan) ei ole kuollut.
Se on itse asiassa yksi tehokkaimmista “sisältövarastoista”, koska se tekee kolme tärkeää asiaa:
Hyvästä blogista saat helposti 2–5 somepostausta.
Tee yksi kunnollinen blogi → pilko siitä somesisällöt.
Tehokasta, järkevää ja pitkäjänteistä.
LinkedInin algoritmi suosii henkilökohtaisia julkaisuja. Henkilökohtaiset postaukset ovat sitoutumiseltaan reilu kolme kertaa tehokkaampia kuin yrityksen tekemät postaukset.
Siksi suositus monelle pk-yritykselle on:
Ja se postaus ei ole ”minä ja meidän yritys on paras” -osastoa, vaan postausten pitää olla konkreettisia, esim. havainto asiakkaiden ongelmasta, käytännön vinkkejä, tarina tai esimerkki. Mutta kaiken lähtökohta on, että postauksen pitää tuottaa arvoa.
Tässä kohtaa tullaan siihen, mistä moni ei tykkää, mutta minkä kaikki haluavat:
Jos haluat varmistaa, että haluttu kohderyhmä näkee sisältösi, tarvitset maksettua mainontaa.
Hyvä uutinen: Suomen markkinassa et tarvitse älytöntä budjettia, jos kohderyhmä on tarkka.
Peruslogiikka on tämä:
Tällä rakennat tunnettuutta sekä yritykselle että asiantuntijoille. Ja se on äärimmäisen tärkeä pohja kaikelle muulle liidigeneroinnille.
Markkinointi perustuu edelleenkin toistoon ja psykologiaan.
Nyt se kokonaisuus.
Pitkä peli = kysynnän ja luottamuksen rakentaminen (blogit, some, tunnettuus, asiantuntijuus)
Lyhyt peli = liidien kerääminen, liidien generointi (webinaarit, ladattavat materiaalit, tapahtumat, kampanjat jne.)
Harvoin kalastuksessa käy niin, että kuha hyppää suoraan veneeseen. Lyhyt peli on tässä tapauksessa juuri sitä, että kala kalastetaan aktiivisella tekemisellä sieltä järvestä veneeseen. Toki kovimmat kalamiehet voivat ostaa pussilohensa suoraan Prismasta..
Eli jotta liidejä saadaan, vaatii se useimmiten aktiivista työtä.
Ja joillain aloilla yhteydenottoja ei vain tule. Kilpailu on kovaa. Tarjontaa löytyy. Kilpailijan strategia perustuu puhtaasti outbound-myyntiin, jossa yhtäkään potentiaalista asiakasta ei jätetä rauhaan.
Lyhyttä peliä voi myös tehdä liikaa.
Jos tehdään pelkästään webinaareja, ladattavia oppaita, ja pitkä peli jää, käy kuten kalastuksessa pienessä lammessa: jos et kasvata lampeen uusia kaloja (tunnettuus + luottamus + yleisö), kalastus toimii hetken ja sitten tulokset heikkenevät.
Valitettavasti markkinoinnin pitää olla pitkää ja lyhyttä peliä.
Vaikka pitkä peli rakentaa kysyntää ja tunnettuutta, tarvitaan rinnalle myös lyhyttä peliä. Sellaista tekemistä, joka tuo keskusteluja, kontakteja ja liidejä jo ennen kuin markkina on täysin lämmin.
Vuonna 2026 kolme formaattia toimii edelleen erityisen hyvin: webinaarit, ladattavat materiaalit ja tapahtumat. Ne eivät ole mitään uusia keksintöjä, mutta oikein toteutettuina ne toimivat edelleen erinomaisesti.
Webinaarit toimivat silloin, kun aihe on oikeasti relevantti ja riittävän konkreettinen. Pelkkä yleinen puhe tai keskustelu “alan trendeistä” ei vielä kanna pitkälle.
Jos taas pystyt auttamaan kohderyhmääsi ratkaisemaan jonkin selkeän ja ajankohtaisen ongelman, tilanne muuttuu heti. Webinaarin tärkein sääntö onkin, että siellä ei saa myydä. Webinaari ei lähtökohtaisesti saa olla demo. Demot ovat sitten erikseen.
Webinaarin tehtävä on ennen kaikkea auttaa, opettaa ja rakentaa luottamusta. Kun tämä onnistuu, jatkopolku voi olla selkeä ilman, että se tuntuu tyrkyttämiseltä.
Ladattavat materiaalit toimivat pitkälti samalla logiikalla. Niiden pitää antaa oikeaa arvoa, eikä toimia kuuden sivun pituisena yritysesitteenä, joka on naamioitu oppaaksi.
Hyvä ladattava materiaali ratkaisee yhden selkeän ongelman ja tekee sen kunnolla. Lisäksi otsikon pitää herättää kiinnostus, mutta vielä tärkeämpää on se, että sisältö lunastaa lupauksensa.
Muuten seuraavaa latausta ei enää tule.
Tapahtumat taas toimivat silloin, kun yleisö on oikea ja sisältö on kunnossa. Tässä pelissä laatu voittaa määrän hyvin usein.
On paljon arvokkaampaa saada samaan tilaan pieni joukko oikeita päättäjiä kuin iso määrä väkeä, jolla ei ole mitään järkevää yhteyttä yritykseesi. Messut, aamupalat ja iltatilaisuudet voivat kaikki toimia erinomaisesti, kun kohderyhmä, sisältö ja jatkotyö on mietitty kunnolla.
Formaatilla on väliä, mutta lopulta sisältö ratkaisee. Jos et ole relevantti, et ole kiinnostava – ja jos et ole kiinnostava, et saa liidejä.
Tässä kohtaa liidien generointi voi alkaa yskiä. Osa ihmisistä ei yksinkertaisesti halua jättää tietojaan.
He eivät ilmoittaudu webinaariin, eivät täytä lomaketta eivätkä lataa materiaalia, vaikka aihe kiinnostaisi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö he voisi olla ostamassa tai etteikö ostoprosessi olisi käynnissä.
He voivat käydä verkkosivullasi useita kertoja ja lukea artikkeleita. He voivat myös palata palvelusivuille yhä uudelleen ja reagoida LinkedIn-postauksiin tai mainoksiin.
Lisäksi he saattavat viettää yllättävän paljon aikaa esimerkiksi hinnoittelusivun äärellä. He eivät vain halua nostaa kättään vielä näkyvästi.
Tässä kohtaa fiksu yritys ei jää odottamaan. Kun signaalit kertovat kiinnostuksesta, otetaan itse proaktiivisesti yhteyttä.
Se voi tapahtua puhelimella, sähköpostilla, LinkedIn-viestillä tai vaikka tekstiviestillä. Kanava ei ole olennaisin asia. Olennaisinta on, että yhteydenotto osuu oikeaan aikaan.
Intent data ei ole mitään taikapölyä, joka muuttaisi kaiken hetkessä kullaksi. Mutta oikein käytettynä se voi tehdä myynnistä huomattavasti tehokkaampaa.
Sen sijaan että tapaamisen buukkaaminen vaatisi kuusitoista soittoa, siihen saatetaankin tarvita enää neljä. Ei siksi, että myyjä olisi yhdessä yössä muuttunut neroksi, vaan siksi että keskustelu aloitetaan silloin, kun kiinnostusta on jo olemassa.
Mistä intent dataa saa? Leadfeeder, HubSpot, uutiskirjesoftat, LinkedIn, CRM-merkinnät f2f-kohtaamisista jne.
B2B-ostoprosessi on pitkä, eikä iso osa prospekteista ole vielä ostohousut jalassa. Kiinnostus ei vielä tarkoita ostovalmiutta.
Siksi tarvitset nurturointia. Miten pysyt kohderyhmän mielessä, vaikkei juuri nyt olekaan ostoprosessi potentiaalisella asiakkaalla käynnissä?
Tässä voivat auttaa esimerkiksi retargeting-mainonta, uutiskirjeet, tapahtumakutsut jne. Myös uudet sisällöt, jotka jatkavat samaa teemaa, ovat tärkeä osa tätä työtä.
Lisäksi asiantuntijoiden tasainen näkyvyys LinkedInissä viikosta toiseen tekee yllättävän paljon. Se rakentaa fiilistä kyseiseen postaajaan, asiantuntijuutta ja luottamusta ajan kanssa.
Tavoite on lopulta hyvin yksinkertainen. Kun tarve herää, te olette se porukka, jonka asiakas muistaa.
Se porukka, jolta pyydetään ensimmäinen tarjous. Ja se porukka, josta joku sanoo sisäisessä palaverissa: “Nämä vaikuttavat päteviltä.”
Vaikka olisit kuinka “moderni asiantuntijabrändi”, yksi asia ei muutu:
Kylmäkontaktointia ei kannata tai saa pelätä.
Kerran tai kaksi vuodessa pitää kysyä se kysymys, että ”ostatko ja kuinka paljon?”. Karrikoidusti. Puhelin, sähköposti, LinkedIn, tekstari – valitse kanava. Tapa on vapaa, kunhan se tehdään fiksusti ja tyylikkäästi.
Tämäkin toimii parhaiten silloin, kun pitkä peli on tehty kunnolla.
Kaiken keskiössä on sisältömarkkinointi, joka auttaa ilman tyrkytystä.
Kun autat, jäät positiivisesti mieleen.
Kun jäät positiivisesti mieleen, sinut valitaan.
Pelaa pitkää peliä. Tee lyhyttä peliä. Ja luo niistä yhdessä kokonaisuus, joka rullaa koko ajan.
Menestystä.
Jos kiinnostaa lukea aiheesta tarkemmin, suosittelen lukemaan kattavan tekstin aiheesta Demand generation – kysynnän luominen. Kysynnän luominen on uusi musta.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää