Onko yrityksesi edes vaihtoehto?

Yrityksen on oltava kohderyhmälleen vaihtoehto - mielellään uusi ja kysytty sellainen.

Jos yrityksesi ei ole minkäänlainen vaihtoehto, niin mitä lisäarvoa se voi tuoda olemassa olevaan markkinaan?

Ei mitään.

Mitkä ovat tällaisen yrityksen menestysmahdollisuudet, kun se ei pysty olemaan vaihtoehto?

Varsin heikot.

Otetaan esimerkki B2B-maailmasta. Suomessa on satoja ellei tuhansia tilitoimistoja. Jokaisessa suomalaisessa kaupungissa on kymmenittäin erilaisia tilitoimistoja, jotka viestinnällisesti muistuttavat toisiaan.

"Olemme suomalainen perhevetoinen tilitoimisto, joka tuottaa laadukasta palvelua asiakkailleen." Jepjep.

Jotta tilitoimisto voi olla vaihtoehto, sen on tuotava markkinaan jotain sellaista elementtiä, jolla se pystyy aidosti erottautumaan pahimmasta massasta.

Vaihtoehtoja erottautumisbingossa ovat esimerkiksi kirjanpito-ohjelmistot, palvelupaketit, valitut toimialat, prosessit, hinnoittelutavat. Pelkästään jo nämä valinnat luovat pohjaa sille, että tilitoimisto pystyy olemaan vaihtoehto markkinallaan. Toki tämä edellyttää vielä oman pään ja järjen käyttöä esimerkiksi siinä, ettei asioita kopioida suoraan kilpailijalta, vaan pyritään haistamaan (ja kenties tutkimaan) ne tarpeet, joita markkinoilla on.

Kun asiakas kysyy tarjouspalaverissa, että "mikä teidät erottaa muista", niin muista olla silloinkin vaihtoehto.

LinkedIn-markkinointi

LinkedIn-markkinointi on, vähemmän yllättäen, B2B-yritysten työkalupakin tärkeimpiä työkaluja. Ja täysin oikeutetusti.

LinkedIn on mahtava kanava markkinointiin, mutta se vaatii pelikirjan uudistamista moneltakin osin. Halpoja klikkejä ei ole ja ylipäätään klikkien saaminen omalle verkkosivustolle on todella kovan työn ja tuskan takana.

Toisaalta LinkedIn antaa mahdollisuuden kohdentaa viestintää aivan huikeilla tavoilla. Voisin kuvitella, että aika moni B2B-markkinoija olisi voinut 30-vuotta sitten vain unelmoida tällaisista kohdennusvalinnoista.

LinkedIn-markkinointi voidaan jakaa kolmeen alakategoriaan:

Ja kaikki näitä tarvitaan, jos LinkedInistä mielii saavansa kaikki hyödyt irti. Kuten aina, tässäkin LinkedIn-markkinointi perustuu hyvään sisältöön, jotka kiinnostavat potentiaalisia asiakkaita.

Mitä hyötyjä yritys saa LinkedInistä?

Rahaa, mainetta ja kunniaa.

Enkä edes vitsaile.

Totta kai asia ei ole ihan näin yksinkertaista taikka nopeaa. Mutta näitä asioita LinkedInistä yritys saa, kunhan työn tekee a) kunnolla ja b) pitkäjänteisesti.

Suoranaisia viikon pikavoittoja on turha kuitenkaan havitella, mutta palkinto seisoo kyllä lopussa. Ja sitten peli on varsin mukavaa.

Hyödyt tulevat sitä kautta, että markkinointiviestintää on todella tehokasta kohdentaa LinkedInissä. Potentiaalisia asiakkaita voidaan lisätä verkostoon, potentiaalisia asiakkaita voidaan kutsua seuraamaan yritystiliä, potentiaalisille asiakkaille voidaan kohdentaa mainontaa yritys- ja sähköpostilistojen avulla jne. Kohdennus on LinkedInissä kingi.

Toisekseen olemme huomanneet, että LinkedIn-markkinointi auttaa myös muita somekanavia parantamaan tehokkuuttaan. Tämä varmastikin liittyy kahteen asiaan eli tunnettuuden kasvuun kohderyhmän sisällä sekä sitten algoritmeihin muissa somekanavissa, kun pikselit saavat tietoa siitä, että ketä sivustolla käy. Tämä näkyy selvästi meidän omassa datassamme.

Haaste tulee budjetissa. LinkedIn-mainonta on kallista. Jos Facebookissa olet tottunut 1 euron klikkihintoihin, LinkedInissä voit hyvin odottaa yli 15 euron klikkihintoja. Mutta samalla kannattaa muistaa, että usein B2B-kaupat ovat isompia, jolloin myös klikeistäkin voidaan maksaa hieman enemmän.

Tai mitä jos muutenkaan hieman perinteistä digimarkkinointipeliä?

LinkedIn-markkinointi yritystilin kautta

Tee lyhyt esittelypostaus artikkelistasi, laita loppuun linkki yrityksesi verkkosivustolle ja ihastele, kuinka paljon liikennettä sait verkkosivustollesi.

Ei. Näin. Ei LinkedInissä.

LinkedIn on äärimmäisen mustasukkainen omasta käyttäjäkunnastaan. Se ei halua, että ihmiset lähtevät pois LinkedInistä.

Tästä syystä sinun, hyvä markkinoija, tulee ajatella hieman kauaskantoisemmin. Muista, että B2B-ostopolussa yksi klikki on vain pisara meressä eli niitä sinun ei tarvitse jahdata.

Pelataanpa peli fiksusti. Edelleen luot laadukkaan blogitekstin aiheesta X ja teet kunnon hakukoneoptimoinnin. Sen jälkeen luot tekstisi pohjalta 4-5 LinkedIn-postausta, jotka kertovat tarinasi tiivistetymmin - kenties jopa lukijaystävällisemmin. Ja kaikki tämä ILMAN linkkiä verkkosivustollesi.

Tämä oikeasti riittää! Toki buustaat postaustasi maksetulla mainonnalla, mutta lähtökohtaisesti tämä riittää.

Pointtina on pelata peliä LinkedInin säännöillä, jotka, fair enough, on myös oikeasti aika käyttäjäystävällisiä. Ja se oikeastikin riittää, että yrityksesi tarjoaa arvoa jo somekanavassakin. Sama sääntö pätee käytännössä Instagraminkin puolella.

LinkedIn-postauksia olisi hyvä tuottaa vähintään kerran viikossa - mielellään vähintään pari kertaa viikossa. Kuten kaikessa muussakin sisällöntuotannossa, määrä ei korvaa laatua, mutta määrä auttaa ja nopeuttaa osumista napakymppiin.

Napakymppi tarkoittaa viraalia sisältöä.

Henkilökohtainen LinkedIn-markkinointi

Postaukset ilman linkkiä. Check!

Verkostoituminen potentiaalisten asiakkaiden ja muiden tärkeiden sidosryhmien kanssa. Check!

Aktiivinen keskustelu postausten kommenttikentissä. Check!

Chat-keskustelut potentiaalisten asiakkaiden kanssa ilman tyrkytystä. Check!

Näistä neljästä kohdasta koostuu laadukas henkilökohtainen LinkedIn-markkinointi.

Yleensä henkilökohtaisen Linkkarityön haaste on siinä, että mitä siellä Linkkarissa pitäisi oikein puhua. Totta on, että tosi asiapitoiset postaukset eivät hirveästi näkyvyyttä saa, mutta asiaa kannattaa pohtia myös niin, että B2B:ssä aina näyttökertojen määrä ei ole se juttu. On toki ihanaa, että omat postaukset saavat tuhansia ja tuhansia näyttökertoja, mutta B2B:ssä muutamat sadatakin näyttökerrat voivat aivan hyvin riittää per postaus.

Mutta kannustan kyllä siihen, että enemmän asiapostauksia, vähemmän huomiohakuisuutta höpöhöpö-postauksilla. Niitäkin voi välillä tehdä, mutta itse menisin 80-20 -suhteella.

Mistä niitä postausaiheita saa?

Mitä haasteita ja ongelmia asiakkailla on? Vastaa niihin ratkaisujen kera!

Jos yrityksesi on vastannut näihin kysymyksiin, voit hyvin ottaa niistä tietoja, mallia mutta tee oma postauksesi. ÄLÄ MISSÄÄN NIMESSÄ VAIN JAA SUORAAN SITÄ YRITYKSESI POSTAUSTA. Sitä ei valitettavasti näe käytännössä kukaan. Turhaa ajankäyttöä, vaikkakin jakaminen onkin nopeaa.

Kuinka usein päivityksiä? Vähintään kerran viikossa, mielellään useamminkin. Samat perustelut kuin yrityspostaustenkin puolella.

Mutta yksi asia on varma. Ellei verkostossasi ole sopivaa yleisöä, ei postaaminen tuota hirveästi mitään. Eli aktiivinen verkoston kasvattaminen on sisällöntuotannon ohessa kriittistä, kun tavoitteena on saavuttaa LinkedIn kautta kauppaa.

Mutta kuten muussakin B2B-markkinoinnissa, yleisön laatu on massaa tärkeämpi. Jos kohderyhmäsi koostuu 1-10 miljoonaa vaihtavista IT-taloista sekä heidän toimitusjohtajistaan, niin on varsin turhaa kasvattaa verkostoa esimerkiksi vakuutusmyyjien kanssa.

Kuten joku on joskus sanonut, sosiaalinen media on sosiaalinen median vain, kun siellä ollaan sosiaalisia. Passiivisella työllä sieltä ei ole saatavilla juuri mitään hyötyjä.

LinkedIn-mainonta

Kuten jo useampaan kertaan sanottu, se on perinteisessä pelissä kallista ja se on vain hyväksyttävä. Toinen asia, joka on jo todettu, on, että LinkedIn-kohdennusmahdollisuudet tekevät LinkedInistä B2B-markkinoinnin tehokkaimman työkalun - etenkin, jos yritys käyttää ABM-strategiaa markkinoinnissa ja myynnissä.

LinkedInissä minimibudjetti per mainosryhmä on 300€ per kuukausi, 10 euroa per päivä.

Pieni budjetti ei Suomen kokoisessa markkinassa ole ongelma. Jos ajatellaan, että kohderyhmäsi koostuu 2000 firmasta ja 3 eri päättäjästä per firma, pitää markkinoinnin saada kiinni 6000 henkilöä. Määrällisestihän tämä ei ole paljon, jolloin budjetinkaan ei tarvitse olla älytön - toki 300€ per kuukausi on oikeasti vähän.

Jos sinulla on pieni budjetti, mutta tarkka kohderyhmä, on varmastikin Awareness-tavoite hyvä LinkedInin päässä. Tärkeitä on, että tuo 6000 henkilöstä koostuva päättäjäryhmä saadaan tavoitettua laadukkailla viesteillä ja siihen tämä tavoite on passeli.

Totta kai, kun budjettisi on suurempi, on syytä ottaa myös Consideration ja Conversion -tavoitteet järkevä ottaa markkinointisuppiloon mukaan, mutta tässä pelissä on syytä muistaa, että 300 eurolla ei satoja klikkejä saada - jos edes sitä konversiotakaan. Pienellä LinkedIn-budjetilla Awareness-tavoite on kokonaisuudessaan paras, kun markkinointi- ja myyntikone koostuu muustakin toiminnasta, kuten myyntityöstä puhelimen, sähköpostin etc. kautta, muista somekanavista, henkilökohtaisista postauksista somessa sekä offline-markkinoinnista, kuten tapahtumista.

Monia Awareness-kamppikset jännittävät tai jopa pelottavat, kun viimeinen 15 vuotta on puhuttu siitä, että markkinoinnin pitää aina johtaa johonkin - digimarkkinoinnissa sen pitää johtaa verkkosivustolle, josta muodostuu konversio. Mutta koska B2B-ostopolku käsittää keskimäärin 62 kontaktipistettä (B2B-SaaS-ostopolussa jopa 222 kontaktipistettä keskimäärin), niin kaiken ei todellakaan tarvitse ohjata yhtään mihinkään. Tärkeintä on, että mainoksesta ja sen tehneestä yrityksestä saadaan luotua positiivinen muistijälki potentiaalisen asiakkaan mieleen.

LinkedIn-mainosmuodot

Videoiden, PDF:ien, erilaisten liidigenerointilomakkeiden ja normaaleiden teksti + kuva -postausten lisäksi LinkedInissä voidaan mainostaa myös omien työntekijöiden henkilökohtaisia julkaisuja Thought Leader -mainoksena. Tämä on yksi tehokkaimmista mainosmuodoista, mitä LinkedInissä on, koska se luo aivan uudenlaista henkilökohtaisuuden tunnetta persoonan kautta - tätäkään toiminnallisuutta ei muualta saa.

Jos yrityksen työntekijä olisi aktiivinen Linkkarissa ja omaisi laadukkaasti laajan verkoston, olisi TL-mainokset ehdoton ykkönen mainostusmuodossa LinkedInin päässä.

Tärkeää LinkedIn-mainostuksessa on myös muistaa, ettei reaktioita, saatika klikkauksia, tule yhtä helposti kuin muissa somekanavissa. Pelkästään 10 tykkäyksen postaus tai päivitys on jo ihan ok yritystilillä, mutta tärkeämpää on mitata CTR:ää eli klikkejä, joilla avataan itse postaus. Nämä eivät ole Linkkarin puolella klikkejä, joilla siirryttäisiin esim. omalle verkkosivustolle vaan nämä klikit ovat niitä, joiden mukaan esim. koko postaus on luettu tai esim. kuvakaruselli on katsottu.

LinkedInin CTR (Click through rate) kertoo, kuinka hyvin mainoksiisi tai postauksiisi reagoidaan. Yleinen nyrkkisääntö on, että jos CTR on yli 1, on sisältösi kohderyhmällesi kiinnostavaa. Toki jos pääset paremmille CTR-luvuille, niin totta kai optimoi mainoksiasi ja julkaisujasi saatujen tulosten valossa.

LinkedInissä on loistavana ominaisuutena myös se, että pystyt näkemään, että mille potentiaalisille asiakasyrityksille mainoksesi ja postauksesi ovat näkyneet sekä ovatko näiden firmojen henkilöt reagoineet mainoksiin / postauksiin jotenkin. Tämä luo lisää tehoa markkinointi- ja myyntikoneeseen, kun voit tarvittaessa ottaa kyseiset yritykset tarkempaan syyniin.

Yhteenveto LinkedIn-markkinoinnista

Kohdennus. Sisältöjen laatu. Henkilökohtainen LinkedIn-työ. Thought Leader -mainokset. Verkostot.

Siinä tiivistettynä, mihin LinkedIn-markkinointi ja sen teho perustuvat.

Mutta, ystävä rakas, pelaa sitä pitkää peliä. Älä tartu käärmeöljykauppiaiden purkkeihin, joiden sisältöä napsimalla pääset pikavoittojen makuun.

Markkinoinnissa voit pelata pitkää peliä ja lyhyttä peliä. Kumpaakin tarvitaan, mutta pitkä peli on näistä ainoa, jossa sinulla on kestävä kilpailuetu, ja joka takaa sinulle myös onnistumisia lyhyessä pelissä.

Menestystä!

Sisältömarkkinointi & A-B-C

Sisältömarkkinointi on kaiken muun markkinoinnin pohja.

Ilman sisältöä ei ole muun muassa tehokasta somemarkkinointia, joka on kuitenkin yksi tehokkaimmista markkinoinnin muodoista. Laadukas ja potentiaalisia asiakkaita kiinnostava sisältö on jotain sellaista, jota on todella vaikea kopioida, mutta silti sen luoneelle yritykselle se on lähes ikuisesti käytettävissä oleva.

Sisältömarkkinoinnin monet muodot

Sisältöä on joka puolella. Sitä on kuvina, teksteinä ja videona.

Se on hauskaa, totista, asiantuntevaa, kekseliäistä ja jopa omia ajatuksia muovaavaa.

Kaiken lähtökohtana on kuitenkin asiakas. Mitä nykyiset ja potentiaaliset asiakkaasi haluavat kuulla sinusta? Mitä kysymyksiä ja haasteita heillä on, joita sinä ja yrityksesi ratkotte päivittäin?

Sisältömarkkinoinnin ydin ja on siinä, että sen kanssa pitää yrityksen olla avoin. Harvoin esimerkiksi asiantuntijayritys pystyy pelkillä kuvapankkikuvilla luomaan sellaista vaikutelmaa, joka madaltaisi potentiaalisen asiakkaan kynnystä ottaa yhteyttä. Kun palvelun tuottaa ihminen, pitää myös ihmisen näkyä.

Ylipäätään ihmisyys, toiset ihmiset ja tarinat ovat niitä asioita, joihin muut ihmiset kiinnittävät katseensa. Tämä kannattaa muistaa.

Sisältömarkkinoinnin strategia

Kuten edellä kerroinkin, tehdään sisältöä monilla eri kulmilla. Käytännössä ainoa totuus on, että sisältöjen tulee olla kiinnostavaa, jotta sisältömarkkinointi voi millään muotoa toimia.

Kukaanhan ei halua kuluttaa sisältöä, joka ei kiinnosta. Ei hirveän yllättävää.

Sisältömarkkinointistrategiassa lähdetään luomaan hiekkalaatikkoa tai suuntaviivoja sille operatiiviselle tekemiselle. Strategian pääjuoni voi olla esimerkiksi asiantuntijuus, jota halutaan pehmittää esimerkiksi kevyemmillä ja humoristisilla sisällöillä.

Tässä strategiassa ajatus on varmastikin se, että tuodaan paljon tietoa ja vastauksia asiakkaita kutkuttaviin kysymyksiin, mutta sisältöjen tyyli on rento ja tietyssä määrin jopa hauskakin. Tämä strategia on varmasti yksi yleisimmistä, joita yritykset käyttävät.

Toiset taas haluavat viedä strategiansa toiseen malliin, esimerkiksi niin, että sisällöt ovat mahdollisimman helposti lähestyttäviä, jotta asiakkaille tulee olo, että sisällöissä olevat henkilöt ovat lähes kavereita asiakkaalle. Tämä strategia voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sisällöt ovat My Day -tyyppisiä ja esimerkiksi puhelimen kameralla lopulta kuvattuja.

Strategioita on monia ja sellainen kannattaa ehdottomasti olla, koska se antaa hyvää suuntaa omalle tekemiselle ja antaa tekemiseen säännöt.

Strategiaa miettiessä pitää ottaa huomioon myös asiakkaan ostoprosessi. On aivan eri asia tuottaa sisältöä ihmiselle, joka on jo ostohousut jalassa kuin sille ihmiselle, joka ei edes tunnista ongelmaa saatika koe tarvitsevansa mitään ratkaisua.

Jos yrityspäättäjä pitää heräämään ja ymmärtämään, etteivät kaikki asiat ole täydellisesti, pitää asiat tuoda melko räväkästi ja nopeasti esiin. Taas ostoprosessin loppupäässä on hyvä tuoda hyvin konkreettista tietoa, kuinka ongelma ratkaistaan, mitkä ovat saatavat hyödyt ja ketkä ovat ratkaisusta aiemmin hyötyneet (= referenssit).

Videosisältö & tekstisisältö

Kumpaakin tarvitaan. Videosisällöt ovat somessa se käytetyin sisältöformaatti, mutta kuitenkin lähes kaikki sisällöt perustuvat joko kokonaan tai osittain myös tekstisisältöihin.

Jos somekanavan toimintaa miettii, niin perinteiset postaukset kannattaa mahdollisuuksien puitteissa tehdä lähes aina videoiden muodossa, koska somekanavat ja niiden algoritmit niitä hamuavat. Erityisesti lyhytvideot ovat tällä hetkellä sisältömuoto, jota kannattaa ehdottomasti tuottaa somekanaviin.

Mutta kun taas kyseessä on maksettu mainonta, niin monesti kuvalliset mainokset toimivat videoita paremmin konversioita hankittaessa - toki juuri sinun tilanteessasi vain testaaminen kertoo totuuden.

Mitä monipuolisemmin pystyt sisältöjä tuottamaan, sitä parempi.

Tekstisisältö on äärimmäisen tärkeää myös hakukoneoptimoinnin näkökulmasta. Ainakin vielä. Tästä syystä kaikki sisältö kannattaa olla myös tekstimuodossa, jotta jokaisesta sisällöstä saadaan kaikki tehot irti.

Monipuolisuus takaa sen, että saat erilaiset sisältökuluttajat kiinni. Jotkut ovat täysin video-orientoituneita, toiset taas eivät videoista välitä tippakaan, koska videot pitää katsoa loppuun asti, jotta sisällön voi kuluttaa - sama logiikkahan pätee myös podcasteihin.

Sisältöjen jakaminen

Hyvien sisältöjen tekeminen on työläs prosessi. Jos sisältöjen tuottaminen on uutta, on pelkästään sisältöideoiden keksiminen monesti raskas projekti.

Mutta kun sisältöjä tekee, kannattaa sisältöideasta ottaa kaikki ilo irti.

Tämä tarkoittaa sitä, että jos haluat luoda sisällön esimerkiksi B2B-markkinointikoneiston tekemisestä, kannattaa aihepiiristä luoda kaikki mahdolliset erilaiset formaatit, joita voidaan jakaa sitten kaikkiin käytössä oleviin markkinointi- ja jakelukanaviin.

Esimerkiksi näin:

Pelkästään näin saat jokaiselle päivälle mielenkiintoista sisältöä ja varsin pienellä vaivalla - yksi aihe, kymmeniä postauksia.

Yksi asiakas aikanaan kysyi, "pitääkö meidän siis olla jonkinlainen media?" Tähän vastaus on, että pitää.

Media-termi on ehkä pitkälle viety, mutta se kuvastaa sitä, mitä yritysten on tehtävä, jotta maailman eniten kilpailluin asia, näkyvyys, voitetaan.

Sisältöjen uudelleenkäyttö

Sisältöjen uudelleenkäyttö on täysin sallittua ja kannattavaa.

Ainoa sääntö sisältöjen uudelleenkäyttöön on, että sisältöjen pitää luonnollisesti olla aikaan ja paikkaan soveltuvia sekä asiat, joista sisällöissä puhutaan, niin niiden pitää olla edelleenkin totta tai käyttökelpoisia.

Jos mietitään Googlen näkökulmasta esimerkiksi blogitekstejä, niin Googlen toive on, että vanhoja blogitekstejä mieluummin päivitetään kuin, että samasta aiheesta julkaistaan kokonaan uusi blogiteksti eetteriin. Kysymys on puhtaasti siitä, että blogitekstejä julkaistaan niin sairas määrä, että on Googlellekin tehokkaampaan indeksoida vanhoja tekstejä kuin aina läpikäydä uusia.

Käytä siis sisältöjäsi uudelleen, päivitä niitä ja mahdollisesti myös jatkojalosta. Näin pystyt taas tehostamaan omaa sisällöntuotantoasi.

Yhteenveto sisältömarkkinoinnista

Kuten sanottu, sisältömarkkinointi, tai oikeastaan mikään muukaan markkinointi, ei sisällä hirveän montaa faktaa. Ainoa "fakta" on, että sisältöjesi pitää kiinnostaa kohderyhmääsi. Jos se ei sitä tee, niin ei sisällöistä silloin ole juuri mitään hyötyä.

Toinen lähes tulkoon faktan asemaan menevä asia on, että pyri olemaan tehokas sisällöntuotannossasi. Yksi sisältöidea, useita, ellei jopa kymmeniä sisältöjä. Jaa sisältöjä tehokkaasti eri kanaviin.

Käytä jo luomiasi sisältöjä uudelleen, kunhan ne ovat edelleen käyttökelpoisia sisällöltään. Tee tarvittaessa pieniä korjauksia tai lisäyksiä, jotta vanhatkin sisältösi ovat arvokkaita kohderyhmällesi.

Muista tämä: ilman sisältöjä ei ole markkinointia.

B2B-myynnin kontaktikertojen määrä

Jotta B2B-asiakas ostaa, keskimäärin tarvitaan 62 kontaktia vähintään kolmen eri kanavan kautta. (lähde: Dreamdata.)

62.

Älytön määrä.

Vähintään kolme kanavaa. Vähintään.

B2B-asiakkaan ostoprosessissa yksi myyjä saa aikaa vain 5-6 prosenttia. (lähde: Gartner.)

Kokonaisuudessaan aikaa käytetään eri vaihtoehtojen ja heidän myyjiensä kanssa 17 prosenttia. Eli keskimäärin tarjousprosessi käydään läpi kolmen vaihtoehdon kanssa.

Tehdään pieni laskutoimitus. Ajatellaan yksinkertaistettuna, että asiakkaan ostoprosessi kestää tuon 62 kontaktikerran verran. Yksi myyjä saa tässä ostoprosessissa aikaa vain 6 prosentin verran eli 62 x 0,06 = 3,72 kontaktikertaa, joka voidaan nyt pyöristää 4 kokonaiseen kertaan. Aika vähän.

Jos ajatellaan, että myyjän duunissa homma menisi seuraavasti:

  1. Ensikontakti puhelimitse, josta sovitaan Teams-palaveri
  2. Ensimmäinen Teams-palaveri, jossa käydään läpi asiakkaan tilanne, tarpeet, ongelmat/haasteet sekä hieman palveluntarjoajan näkemyksiä
  3. Toinen palaveri, jossa käydään läpi ratkaisuehdotus.
  4. Asiakkaan päätös joko puhelimitse tai Teamsin välityksellä

Ja nythän meillä jäi 58 muuta kontaktikertaa vajaaksi. Mitäpäs nyt?

Totta kai, hyvä myyjä pelaa välipelejä potentiaalisen asiakkaan kanssa, joten voidaan hyvällä omatunnolla ottaa esim. 8 kontaktikertaa edeltävästä summasta pois, jolloin jäljelle jäisi vielä 50 kontaktikertaa.

Somekanavien postaukset ja mainokset ovat hyviä keinoja saada viestintää vietyä oikeaan osoitteeseen ja toistojen kera. Yrityksen oma verkkosivusto pystyy toimimaan hyvänä polkuna ensikohtaamiseen hakukoneessa näkyvien sisältöjen avulla, kun taas tapahtumat ovat oiva keino saada henkilökohtaisempaa otetta potentiaaliseen uuteen asiakkaaseen.

Vaihtoehtoja kontaktikertojen luontiin on todella monia, mutta tärkeää on, että erilaiset vaihtoehdot tukevat toisiaan ja niissä on aina joku asiakkaalla luotava arvo mukana.

Näkyvyys ja tunnettuus eivät ole olleet Suomessa koskaan hirveän tärkeässä arvossa.

Tämä on osasyyllinen siihen, miksi Suomessa yritysten kasvu jämähtää usein PK-tasolle. Toki syitä on muitakin.

Mutta jokainen myyjä valitsisi omaan myyntirepertuaariinsa mieluummin tunnetut ja asiakkaiden kehumat tuotteet kuin tuntemattomat tuotteet.

Miksiköhän näin?

Ps. arvatkaapas paljonko HockeyStackin mukaan kontaktipisteitä tarvitaan B2B-SaaS-myynnissä? 222.

Brändin merkitys B2B-bisneksessä

Usein ajatellaan, että brändillä ja sen tunnettuudella ei ole merkitystä B2B-bisneksessä, koska tuotteen tai palvelun erinomaisuus sekä B2B-ostajien täydellinen rationaalisuus ovat homman ydin.

Noh, näinhän asia ei mene.

On täysin selvää, että brändillä ja sen tunnettuudella on merkitystä B2B-myynnissä.

Täysin selvää.

On totta kai tilanteita, joissa esimerkiksi brändin mielikuva on niin huono, että ostajat hyppäävät mieluummin sillalta alas kuin jatkavat sekuntiakaan pidempään ko. orkesterin myyjän kanssa keskusteluja, mutta nämä ovat melko harvinaisia tapauksia. Suomessakin näitä tapauksia kyllä on.

Mutta yleisesti ottaen brändin ja sen tunnettuus kohderyhmän keskuudessa korostuu huonoissa talousympäristöissä. On vain jännää, että niillä firmoilla, joilla brändi ja tunnettuus ovat kunnossa, niin heillä myynti laulaa vähintäänkin kauniisti huonossakin talousympäristössä.

Taas se onnettomampi yritys, jolla voi olla maailman hienoin ratkaisu, mutta tunnettuus ja brändi ovat kuin kaupungin laidalla oleva sivukuja, jota siis kukaan ei tiedä, voi konkurssi kohdata todella helposti, jos yrityksen kassavirta perustuu uusien asiakkaiden saantiin.

Markkinoinnin pitkä peli ja lyhyt peli

On selvää, ettei yksikään B2B-yritys tule toimeen sillä, että aktiivinen myyntityö jätetään pois ja keskityttäisiin vain tunnettuuden kasvattamiseen.

On tärkeää, että jokaisella firmalla on ns. lyhyttä peliä ja sitten tätä pidempää peliä, jonka tehtävänä on sen positiivisen mielikuvan ja tunnettuuden luonti kohderyhmän päättäjien keskuudessa.

Lyhyt peli sen sijaan pyrkii saamaan tuloksia melko nopeasti. Se on toki aktiivista myyntityötä myyntitiimin osalta mutta markkinointitiimin osalta performance marketingiä tai suomeksi sanottuna liidigenerointia.

Ongelmaksi vain tulee, että jos tuo pitkä peli jätetään pois, niin on iso todennäköisyys sille, että markkinoinnin tekemä liidigenerointi jää torsoksi.

Liidigenerointikin perustuu psykologisesti kahteen seikkaan:

  1. oikea paikka, oikea aika: kyseenomaisella asiakkaalla on tarve jo kehittynyt, jolloin esim. opas tai webinaari sopivat hänen senhetkisen ostopolkunsa tarpeisiin,
  2. kynnystä ensimmäiseen steppiin madalletaan: tällaisessa tilanteessa yritys ja sen myyvä palvelu ovat ainakin jo jollain tapaa tuttuja asiakkaalle.

Ja sitten suurin osa liidigeneroiduista henkilöistä ovat renkaanpotkijoita, jotka haluavat vain kasvattaa omaa tai yrityksensä tietopankkia, mutta todellista ostoaikomusta ei ole. Klassinen muistisääntö on, että kohderyhmästäsi vain 5 prosentilla on juuri nyt ostohousut jalassa.

Liidigenerointikin toimii parhaiten, kun yrityksen pitkä peli on kunnossa.

Mitä paremmin kohderyhmän päättäjät tuntevat yrityksesi ja sen tarjoamat ratkaisut, sitä helpompaa lyhyttä peliä on pelata.

B2B-messumarkkinointi

Suomessa on muutamia isoiksi kasvaneita tapahtumia ja messuja, jotka ovat saaneet hyvällä tavalla lähes uuden elämän koronan jälkeen.

Tapahtumat ovat B2B-markkinoinnin uusi musta!

Messuille yritykset menevät jo pelkästään siinä pelossa, että kilpailija vie parhaan paikan tai että asiakkaat luulevat heitä kuolleiksi ellei heitä messuilta löydy.

Ongelmanahan tietenkin on, että mitä suositumpi asia on kyseessä, sitä enemmän kilpailua löytyy. Täysin sama asia pätee messumarkkinoinnissa

Jos luulet, että messuosastosi ja sen keskellä oleva yksijalkainen pöytä karkkikulholla varustettuna riittää siihen, että osastollesi tullaan, olet mitä isoimmalla todennäköisyydellä väärässä.

Kolmen päivän ständillä seisomisen jälkeen otsasta voi löytyä banaani. Time well spent.

Messujen dynamiikka markkinoinnin näkökulmasta

Messuosastot ovat myyjien ja myynnistä vastaavien henkilöiden valtakuntaa. Taas messukävijöiksi pyritään saamaan henkilöitä, joilla on jotain ostoaikeita tai alustavia motivaatioita ostamiseen liittyen.

Tilanne on jokseenkin haastava. Jos ajattelet, että myyjänä menet vain kiertämään muita osastoja, vastassasi ovat pääsääntöisesti muiden firmojen myyjät eli toivottavasti ratkaisusi auttaa myyjiä myymään enemmän - muutoin reissusta voi tulla melkoinen negatiivinen pannukakku.

Isoilla messuilla on satoja ellei tuhansia muista messuosastoja ja -pisteitä. Voit varmasti kuvitella, että kun aikaa ei ole kuin rajattu määrä, niin messuvierailijoiden pitää oikeasti miettiä, että mihin he käyttävät aikaansa ja mihin ei.

Onnistuneet messut vaativat markkinointia.

Messumarkkinoinnin osapalaset

Kun puhutaan B2B-markkinoinnista yleensäkin, B2B-markkinointi on usein tylsää ja kuivaa, vaikka markkinointia tehdäänkin ihmisille eli yrityspäättäjille.

Käydään seuraavaksi listana läpi, että mitä asioita onnistuneen messun suunnittelussa pitäisi huomioida:

  1. tavoite: miksi messuille osallistutaan - mitä sieltä halutaan saada,
  2. kenelle: keitä messuosastolle halutaan saada,
  3. positiointi: miten erottaudutaan kilpailijoista ja miten asiasta halutaan viestiä,
  4. messuosaston ilme: onhan messuosasto tyylikäs, erottuva ja ammattimainen,
  5. vetonaula: mitä oikeasti mielenkiintoista messuosastolla voidaan tarjota, jotta sinne ihmiset haluavat oikeasti tulla,
  6. ennakkomarkkinointi: pyydetään / kutsutaan asiakkaat ja potentiaaliset asiakkaat käymään messuosastolla vetonaulan vetämänä + muistetaan mainostaa heille myös somekanavissa,
  7. ennakkoon sovitut tapaamiset: ne yritykset, jotka ovat kaikista kiinnostavampia potentiaalisia asiakkaita, kannattaa heidän kanssaan sopia etukäteen lyhyet tapaamiset selkeällä agendalla,
  8. aktiivinen myyntityö: ollaan aktiivisia, jalkaudutaan, kysellään, keskustellaan ja pyritään viemään asiakkaita kohti haluttua tavoitetta - muista myös jättää tyhjiä aikaslotteja, jotta aikaa on pitää tapaamisia myös extempore,
  9. aktiivinen some messujen aikana: pidetään some aktiivisena, jotta saadaan hyvää toistoa sekä viestiä maailmalle siitä, että messuilla ollaan - se voi jollekin mattimyöhäiselle olla iso tekijä,
  10. jälkimarkkinointi: miten messuilla aloitetut keskustelut voidaan lähteä viemään markkinointi- tai myyntiprosessissa pidemmälle - kaikkiin potentiaalisiin asiakkaisiin ei kannata tuhlata myynnin aikaa, vaan alhaisimman lead scoren omaavat päättäjät kannattaa jättää vielä markkinoinnin hoiviin.

Tehtävää on ja en sano, että esim. vetonaulan keksiminen on helppoa.

Jotkut vievät 3D-lasit ja formulasimulaattorin paikalle, toiset hattarakoneen. Tapoja on useita, mutta vetonaulankin pitää olla sellainen, että kohderyhmään kuuluva henkilö siitä tykkäisi.

Messut ovat äärimmäisen hyvä tapa B2B:ssä saada lisää henkilökohtaisempaa kontaktia asiakkaaseen.

Isoin juttu on, että messut eivät yksinään toimi, vaan niiden kaveriksi pitää ottaa mukaan kokonaisvaltainen markkinointi- ja myyntikoneisto. Messuista pitää jäädä markkinointi- ja myyntitiimin käteen työstettävää - tämä pitää olla hyvin selkeää jo suunnitteluvaiheessa.

Have fun!

Miten yhdistää online- ja offline-markkinointi tehokkaasti?

Viimeiset 15 vuotta on markkinoinnissa puhuttu lähes täysin pelkästään digimarkkinoinnista, joskin on kuitenkin yleistä, että erityisesti teollisuuden parissa toimivat firmat raahaavat luunsa myös messutapahtumiin.

Esimerkiksi Suomessa on varsin vakiintuneita messutapahtumia, jonne yritysten on "pakko" pystyttää messuosasto tai muuten asiakkaat ja kilpailijat luulevat, että oma firma on mennyt konkkaan.

Sitten taas ne, jotka lähtevät metsästämään glooriaa ja mainetta (= kauppaa) ensimmäisiltä messuiltaan pettyvät, kun messuosastolle ovat kolmen päivän messujen aikana löytäneet tiensä opiskelijat, jotka haluavat syödä karkkia tai entiset kollegat, joilla ei ole mitään ostointentiota.

Offline-markkinointi on toki paljon muutakin kuin pelkkiä messuja tai tapahtumia. Printtimainonta, postimainonta eri muodoissaan, sponsorointi ja myös perinteinen henkilökohtainen myyntityökin voidaan laskea offline-markkinoinniksi.

Mitä yhteistä näillä kaikilla on, kun halutaan yhdistää online- ja offline-markkinointi tehokkaasti?

Offline- ja online-markkinointi yhteen

Asia on kaikissa sama.

Muista positioitua eli erottautua.

Muista markkinoida ja viestiä yhteneväisesti, että olet mukana tapahtumassa X, kampanja Y on käynnissä näillä eduilla jne.

Offline- ja online-markkinoinnin sovittaminen on paljon helpompaa kuin luullaan, etenkin B2B-maailmassa, jossa potentiaalistenkin asiakkaiden yhteystiedot löytyvät muutamaa satasta vastaan useastakin eri lähteestä.

Isoin ongelma offline- ja online-markkinoinnin yhteensovittamisessa on, ettei sitä tehdä.

Oletetaan, että yksi haiseva LinkedIn-postaus riittää tavoittamaan kiinnostuneet siitä, että nyt on messuosasto pystyssä. Oletetaan, että yksi lehtimainos riittää kertomaan, että kampanja on päällä - entäpä, kun asiakas unohtaa koko kampanjan eikä palaa lukemaan lehteä uudelleen? Mitä, jos samaa aihepiiriä mainostettaisiin myös digikanavissa?

Offline- ja online-markkinoinnin yhteensovittaminen ei ole vaikeaa, vaan se vaatii neljä asiaa:

  1. positioinnin eli erottautumisen,
  2. yhteisen markkinointiviestinnän
  3. yhteisen välimaalin sekä loppumaalin ja
  4. tekemisen olettamisen sijaan.

Jos Suomen markkinaa ja markkinointia miettii B2B-myynnin näkökulmista, offline- ja online-markkinoinnin yhdistämistä tehdään tosi vähän ja tällä voidaan saada merkittävää kilpailuetua aikaiseksi.

On todella tärkeää, että tavoitteet ja maalit ovat kummassakin samat. Loppumaali on selkeästi liikevaihtosidonnainen, mutta välitavoite pitäisi olla esimerkiksi se, että offline-markkinoinnilla saadaan luotua lisää relevantteja kontakteja, joille pystytään markkinoimaan entistä monipuolisemmin ja laajemmin online-markkinoinnin kautta.

Ei mennä sinne messuille vaan seisoskelemaan, vaan hakemaan vähintäänkin hyviä keskusteluja ja liidilistaa markkinoinnin ja myynnin työstettäväksi.

Muista siis markkinoida sekä offline- että online.

Ovatko tekstisisällöt kuolleita lyhytvideoiden maailmassa?

Ei ole.

Tekstisisällöillä on edelleen paikkansa yritysten sisällöntuotannossa, vaikka tällä hetkellä kaikkialla kotkotetaan lyhytvideoiden paremmuudesta.

Syy miksi lyhytvideot ovat niin toimivia, on, että somekanavat haluavat pitää käyttäjänsä otteessaan ja se ote luodaan lyhytvideoiden luomalla hyvänolontunteella.

Lyhytvideo ei ole nopein tapa saada tietoa. Nopea lukija pystyy samaan tekstistä olennaiset tiedot huomattavasti nopeammin kuin mitä videon katselemalla ne tiedot voisi saada. Mutta kuten sanottu, somekanavat määräävät, mitä kulutamme.

Kun sisältöä luo, oli kyseessä lyhytvideoita, podcastejä tai mitä tahansa, kannattaa niistä luoda tekstisisällöt, vaikka ne eivät alun perin sitä olisikaan. Näin saat esimerkiksi blogisisältöä verkkosivustollesi, joka on edelleen oikein hyvä tapa saada Googlessa ja muissa hakukoneissa orgaanista näkyvyyttä sekä rakennettua hakukoneoptimointikonetta paremmaksi.

Parhaimmillaan tällainen sisältötaktiikka moninkertaistaa sisällön määrän tekemättä siitä kuitenkaan spämmäystä.

Kuitenkin pitää muistaa, että somekanavat palkitsevat sisällöntuottajia aktiivisesta sisällöntuotannosta, joten ei ole yhtään hassumpaa, että ensin julkaisee aiheesta X lyhytvideon, josta luodaan teksti- ja kuvapohjainen postaus uudessa formaatissa esim. kuukauden päästä.

Tätä mallia, kun jaksaa painaa viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen, vieläpä laajalla somekanavaskaalalla, niin on ihme, jos ei ala tunnettuus olemaan kohderyhmän kohdalla kunnossa.

Tekstisisältöjen hakukoneoptimointi

Tekstisisällöt kannattaa ilman muuta hakukoneoptimoida aina.

Tekstisisällön optimointi lähtee jo otsikosta liikkeelle - millä avainsanalla tai hakutermille tulee tarpeeksi hakuja, jotta sisältöön saadaan lukijoita myös Googlen kautta?

Toinen asia on väliotsikot. Väliotsikkoja kannattaa suosia, erityisesti h2 ja h3-otsikoita, ja niissä voidaan hakutermien lisäksi käyttää esim. avainsanan synonyymeja, joiden avulla saadaan mahdollisuudet paremmaksi näkyä hakukoneissa myös avainsanan synonyymin osalta.

Kolmantena asiana on tekstin pituus, eli tekstin pitäisi huonoimmassakin tilanteessa olla 300 sanaa pitkä, mutta mielellään yli 500 sanaa tai todella tärkeissä avainsanoissa jopa yli 800 sanaa. Laatu toki korvaa määrän, mutta vielä edelleen pituudellakin on merkitystä - ainakin tässä pelissä.

Neljäs asia on sisäiset linkitykset. Eli tahtotilana on, että Google saadaan huomaamaan, että teksteistä johdetaan ihmisiä toisiin teksteihin. Mitä enemmän näitä linkkejä on, sekä ulkoisista että sisäisistä kanavista, sitä parempi. Huom.! Linkkien pitää aina olla laadukkaita, eli mitään ostettuja linkkejä Intiasta ei tietenkään enää sallita.

Ynnäys

Muista siis luoda sisältöjä aktiivisesti, erilaisissa formaateissa. Et voi tietää, miten lyhytvideoiden laita on vuoden päästä (luultavasti edelleen kasvava), joten on hyvä kuitenkin luoda sisältöä eri muodoissaan, jotta ne tavoittavat erilaisia sisältöformaatteja kuluttavat ihmiset.

Jos sinulla on aihe X, niin luo aiheesta mahdollisimman monipuolisilla sisältöformaateilla sisältöä. Jos tehokas sisältömarkkinointi kiinnostaa, niin lue sisältömarkkinoinnista lisää täältä.

Lyhytvideoita sisällöntuotantoon

Lyhytvideoista puhutaan markkinoinnissa joka paikassa.

Niiden merkitys somekanavissa on suuri, ei sen takia, että se olisi ihmisille hyväksi tai että niistä saisi nopeimmin tietoa, vaan koska somekanavat haluavat tuottaa meille nopeaa hyvänolontunnetta ja koukuttaa meidät kanaviinsa pidemmiksi aikaa.

Tiedän, että jokainen suomalainen B2B-yritys ei aio tehdä lyhytvideoita, mutta kyllä kaikkien kannattaisi tehdä - vielä, kun ne ovat somekanavien masterplan-kuvioissa mukana. Jos sisältömarkkinointi kiinnostaa, lue kattava artikkelimme sisältömarkkinoinnista ja sen suunnittelemisesta.

Mitä sisältöjä lyhytvideoiden kautta kannattaisi tehdä?

Lyhytvideoihin pätee samat lainalaisuudet kuin muuhunkin sisällöntuotantoon: luo monipuolista sisältöä, joka luo jotain arvoa katselijalle. Arvo voi olla mutkat suoristaen joko viihdettä tai tietoa, mutta lyhytvideoissa sen pitää lähtökohtaisesti olla hieman molempia.

Pääset pitkälle seuraavalla listauksella:

Ensimmäiset kaksi kohtaa vievät sisällöntuotannosta noin 70 pinnaa, referenssit 20 pinnaa ja loput 10 pinnaa menevät ostamista helpottamaan. Tämä suhde on aika klassinen isojen brändien sisältösuunnitelma, jota voidaan aivan hyvin käyttää myös B2B:ssä hyväksi.

Isoin virhe lyhytvideoissa on mainonta

Älä käsitä asiaa väärin. Lyhytvideoita kannattaa buustata maksetulla mainonnalla, mutta itse sisältö ei saa tuntua siltä, että se on mainos. Sama asia pätee blogiteksteihin tai pidempiinkin videoihin, mutta on karmivaa, kun videon sisältö on pelkkää tuote- tai palvelumainosta. Ei kukaan halua katsoa sellaista.

Jotta lyhytvideo voi toimia, pitää sen olla "suunmyötäinen" katsojan, eli asiakkaan, näkövinkkelistä. Jos lyhytvideo on tylsää tarinaa tuotteen ominaisuuksista, video jätetään yksiselitteisesti katsomatta ja videon tekijällä on paha mieli tämän jälkeen.

Uskalla heittäytyä lyhytvideoilla

Elämä on liian lyhyt siihen, että mietit menettäväsi asiantuntijuutesi, jos teet lyhytvideoita omalla naamallasi. Lyhytvideot eivät toimi, jos niitä tehdään incognitona, eli rohkeasti kannattaa uskaltautua kameran eteen.

Ja mitä vielä uskallukseen tulee, niin sinunhan ei ole pakko lukea kommentteja läpi, jos se tuntuu pahalta. Yleisesti ottaen TikTok on alustoista se kaikkein vihamielisin, mutta kun sen ymmärtää, niin asian kanssa ei pitäisi olla enää ongelmaa.

Ja mitä sitten vaikka joku ei tykkäisi videoistasi?

Mitä sitten? Ei yhtään mitään.

Eteenpäin sanoi mummo lumessa!

Lyhytvideot B2B-markkinoinnissa

Kenties haet tietoa siitä, että kannattaako B2B-yrityksen tehdä lyhytvideoita.

Vastaus.

Kannattaa!

Miksi näin? Yksinkertaisesti siitä syystä, että lyhytvideot ovat somekanavien luoma megatrendi, joka tarkoittaa sitä, että somekanavien algoritmit antavat näyttökertoja niille, jotka tuottavat laadukasta sisältöä kanavan kuluttajille.

Instagramin, TikTokin, LinkedInin ydinajatus on siinä, että alustan käyttäjät pysyisivät alustalla mahdollisimman pitkään. Enää ei ole järkevää aina pakottaa ihminen myyjän verkkosivustolle blogiin lukemaan asiasta lisää, vaan sisältö kannattaa tuoda ainakin lähes koko komeudessaan somekanavaan ja jatkaa asiaa tarkemmin esimerkiksi siellä yrityksen blogissa. Googlea ei kannata tässä kohtaa vielä unohtaa hakukoneoptimoinnin osalta.

Onko yrityksen pakko olla TikTokissa?

Ei ole pakko. Voit tehdä sisältöjä aivan hyvin Linkkariinkin tai vaikka Instagramiin. Tärkeintä on, että käytät ainakin kahta somekanavaa, jotta maksimoit sisältöjen näkyvyyden kohderyhmäsi päättäjien keskuudessa.

Eihän lyhytvideoita kuluta muut kuin nuoret.

Pötypuhetta! Suurin osa Instagramin ja TikTokin käyttäjistä kuluttaa lyhytvideoita ja kulutuksen määrä vain kasvaa, koska somekanavat haluavat tuottaa nopeita hyvänolontunteita käyttäjilleen. Vaikka TikTok on suurimmalta osin nuorison kanava, liittyy sinne joka päivä entistä enemmän myös aikuisempaa käyttäjäkuntaa ja Instagram'han on jo aikuisten kanava.

Yrityspäättäjien pitää muistaa, että nykypäivänä isoihinkin päättäjäpesteihin päätyy jopa alle 35-vuotiaita, joten heille on jo syytä markkinoida. Ja vaikka markkinointiasi näkisi 29-vuotias ihminen, niin ei mene kauaa, kun hän on päättäjäasemassa.

Kannattaako lyhytvideoita mainostaa?

Lyhytvideoita kannattaa ehdottomasti mainostaa, koska sillä takaat sen, että sisältösi kohdistuu oikeaan osoitteeseen. Mitä tehokkaammin saat lyhytvideosi näkymään somealustoilla oikealle kohderyhmällesi, sitä tehokkaammin saat myös tuloksia aikaiseksi.

Ylipäätään B2B:ssä mainontaa tulisi käyttää tasaisesti, koska sen avulla viestit saadaan vietyä oikeaan osoitteeseen eikä hyvin tehty sisältö jää algoritmin vangiksi. Mainontaa kannattaa tehdä, vaikka liidigenerointia ei tekisikään. Tämä perustuu vain siihen tunnepitoiseen faktaan, että mitä paremmin sinut ja yrityksesi tunnetaan kohderyhmän päättäjien keskuudessa, sitä paremmin kaikki muu myyntiduuni ja liidigenerointi tulevat toimimaan.

Jaa lyhytvideoita ja muita sisältöjä tehokkaasti

Kun teet lyhytvideon tai minkä tahansa muun laadukkaan sisällön, muista jakaa sitä moniin paikkoihin ja käytä luomaasi sisältöä myös uudelleen, jos sen päiväys ei ole jo mennyt. Ja päiväyksellähän tarkoitan sitä, että sisältö on edelleen kuranttia tavaraa eli mikään sisällön tieto ei ole mennyt vanhaksi.

Kun sisältöä jakaa eri kanaviin, kannattaa niitä esimerkiksi jakaa eri kanaviin eri päivinä. Näin saadaan hyvää toistoa aikaiseksi.

Luo lyhytvideoita, kun vielä olet niissä ensimmäisten joukossa. Lyhytvideoihin ei tarvita järisyttävää kalustoa, vaan pelkkä puhelinkin riittää, kunhan sisältö on itsessään laadukasta. Myöskin editointipalveluja löytyy tuhat ja kaksi, myös me voidaan auttaa editoinnissa, eli videoita ei tarvitse osata itse editoida. On kuitenkin hyvä hieman tietää, että mitä editointityö on, jotta myös vaatimustaso kumppanille on tarpeeksi kova, mutta reilu.

Tsemppiä ja menestystä!